|
tiistai, huhtikuu 25, 2006 Nav4All Tulipa sitten hommattua navigointisysteemit, jotta ei eksy kun kiertelee Suomea tai maailmaa. Tilasin gps-motukan, Holux gpslim236, nav4all:lta ja he tarjoavat myös ohjelmiston sun matkapuhelimeen ( ei tue toki kaikkia malleja ), joten kaksi kärpästä samalla iskulla. Gps-moduuli on noin tulitikkuaskin kokoinen, joten koolla sitä ainakaan ole pilattu. Asentaminen ei vaatinut mitään ihmeellistä osaamista ja kaikki toimii niinkuin pitääkin. Softa käsittää koko maailman, joten paljon matkusteleville varmasti tosi yes. Käyttö on elokuuhun asti ilmaista ( datasiirto gprs-verkossa maksaa hieman ). Heidän softa ei tue mun 6260-luuria, mutta toimii jotenkuten ja vaikuttaa ihan hyvältä. Hyvä "tekosyy" päivittää puhelin parempaan :) McMininen Mini One for all - all for Mini One! Tässä slogan, jonka olen kehittänyt pienelle punaiselle perheenjäsenelle. McMininen ei ole auto, siis normaalissa merkityksessä, vaan oman persoonan omaava perheenjäsen. Kohta puolivuotta läpi veden, loskan, lumen ja jään on tultu. Jäällä on jopa ajeltu :) Paukkupakkaset on koettu ja kestetty ja kohta on toivottavasti helteiden aika. Tienposkeen ei olla hyydytty, vaikkakin kerran olin kuulevinani jonkun kauhean äänen McMinisen alta, eikä kyseessä ollut mikään elävä olento, vaan jotain pahempaa. Tämä ääni ei ole onneksi tämän jälkeen toistunut. Muuten on matka taittunut vakain askelin. Penkoissa ei olla käyty eikä muitakaan haavereita ole sattunut. Kivisade ikkunoihin on tosin ollut armotonta ja on jättänyt jälkensä McMinisen tuulilasiin, mutta haavat on onnistuttu hoitamaan ilman amputointeja. Vakuutus kattaa onneksi haavojen paikkaukset. Ajaminen nostaa suupielet edelleen korviin. Jo pelkkä ajatus siitä, että kohta pääsee ratin taakse, nostaa pulssia hieman. Jälleennäkemisen riemu on valtaisa, kun avaan oven ja istun punaiseksi verhoiltuun ohjaamoon. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuuluu moottoritilasta iloinen pieni vrum-vrum ääni, niin fiilis on katossa. Autona McMininen liikkuu muun liikenteen joukossa verkkaisesti hymyillen muille pitämättä turhaa kiirusta. Liike on varmaa ja hallittua, mutta hädänhetkellä pysähdymme ripeästi antaen muille tilaa. Suoranopeuksia tai kaarreominaisuuksia emme ole vielä kokeilleet, mutta niidenkin aika tulee vielä. Kaikki aina ihmettelevät, että eihän McMinisessä ole takakonttia missä kuljettaa tavaraa. Takapenkit kuitenkin kääntyvät näppärästi, jolloin hieman isommatkin tavarat, kuten sukset, mahtuvat kyytiin vallan mainiosti. Jos siis kuljetat paljon tavaraa, osta Tranporter. McMinisen ensisijainen tehtävä ei ole kuljettaa rahtia, vaan mua! McMininen on ylittänyt reilusti vuosien odotukseni ja en myisi sitä enää mistään hinnasta. Jos haluat auton, osta Toyota tms tavisauto. Jos haluat elämyksen, jotain autoilua suurempaa, osta Mini! Manse Miniloma Annen kanssa Tampereella tarjosi seikkailuja ja vaarallisia tilanteita :) Päädyttiin Tampereeseen, koska en ole koskaan ollut siellä ja on kuitenkin suht lähellä. Matka alkoi ratsastuksella Hauhossa islannin hepoilla. Ryhmä oli melko iso, 8, joten opastus oli vähän niin ja näin. 10 minuuttia kentällä totuttelua ja ei muuta ku maastoon. Onneksi sain vanhan herran, Tritillin, joka lonni ja totteli käskyjä kiltisti. Toki Tritill osasi ja jaksoi myös tölkätä ja ravata, joten peppu sai kyytiä :) Muutama ryhmäläinen sai tuta, miltä tuntuu tippua hevosen selästä, allekirjoittanut mukaanlukien. Pienen ylämäen jälkeen Tritill kompastui kiveen ja alas tultiin, mutta onneksi ei korkealta :) Metsävaellus oli tosi kivaa, vaikkakin vanha herra Tritillin askel olikin välillä melko epävakaa ja meinasi kaatua muutamaan otteeseen. Tai voihan olla, että kaveri käveli unissaan :D Summa summarum: kivaa oli ja voin suositella. En tosin uskaltaisi lähteä ratsastamaan vielä isolla hevosella. Manse on kiva pieni kaupunki. Majoituksemme, Cumulus Hämeenpuisto, oli sisustukseltaan rumin ikinä näkemäni, mutta sijainniltaan ihan yes. Tampereen keskusta on todella idyllinen jokineen kaikkineen ja koska kyseessä on kuitenkin pieni kaupunki, ei sen kiertämiseen mene kuin hetki. Avasimme myös terassikauden kahvilla, tammerkosken rannalla ihanassa kevätauringossa. Näsinneula tarjoaa hienot näkymät ja onkin vähän sellainen must-juttu Tampereella kävijöille. Pispalanharju tarjoaa myös mahtavan hienot näkymät ja lumoaa todella kauniilla taloilla. Tamperelaiset tuntuvat pitävät asuntojen julkisivut todella hyvässä kunnossa, ei pelkästään pispalanharjulla, vaan myös keskustassa. Tosin asia joka iski silmään, oli graffittien tai siis töherrysten/tagien valtaisa määrä, jota ei siellä ole saatu kitkettyä. Muuten kaupungilla on todella kaunis yleisilme :) ja on myös erittäin viihtyisä pieni kaupunki. 1v Tänään on eräänlainen 1v syntymäpäivä blogin suhteen. Eipä tässä mitään bileitä olla järjestämässä tms. Tosin olis ehkä syytä, koska onhan se pitkä aika. 65 juttua olen kirjoittanut, joten yli juttu viikkoon, mikä on mielestäni ihan ok. Suurin osa jutuistani käsitteli viime vuonna lex karpelaa, koska otti päähän ja ottaa toki edelleen. Pitää kehitellä joku uusia asia, mistä vaahdota :)) En meinaa ottaa paineita kirjoittelusta, koska eihän tätä kukaan edes lue. Enemmän tai vähemmän kirjoittelen omaksi ilokseni ja muistoikseni, koska ei vanha enää muista kaikkea ;) Hyvää syntymäpäivää blogi :D Oranssia seinälle ;) Vaikka aprillipäivänä maalattiinkin, niin lopputulos ei ole mikään vitsi ;) Makuuhuone sai aivan uuden ilmeen pienellä vaivalla ja lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Tästä innostuneena, voi koko kämppä saada hieman lisää väriä. Suosittelen lämpimästi sijoittamaan pari euroa maalipönttöön ja muutaman tunnin aikaa niin saat helposti "uuden huoneen". Maalien älyttömän laaja kirjo voi tuntua ahdistavalta, mutta tarpeeksi kun niitä katsoo, niin kyllä se oikea sieltä löytyy. Mä latasin seinälle vielä kahta väriä, niin siinä olikin ongelmaa kerrakseen, mutta lopputulos on SPEKTAAKKELINOMAINEN ja uudet "tuparit" voikin koittaa kesällä ;) Aina löytyy syy pitää bileet :DD |